Kuntatalous

Opas

Kriisikunta kriteerit

Kriisikunta on arkikieltä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevalle kunnalle, jossa voidaan käynnistää kuntalain 118 §:n mukainen arviointimenettely. Se voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kertynyttä alijäämää määräajassa, jos konsernin kertynyt alijäämä ylittää euromääräiset rajat, tai jos talouden tunnusluvut täyttävät laissa säädetyt raja arvot kahtena vuonna peräkkäin.

Konsernin kertynyt alijäämä

4

kuntaa: vähintään 1 000 € per asukas 2025 ja 500 € 2024

Kyyjärvi, Lestijärvi, Pyhäjärvi, Virolahti

Konsernin vuosikate alle 80 % poistoista

18

kuntaa sekä 2024 että 2025

Laskennallinen lainanhoitokate alle 0,8

36

kuntaa sekä 2024 että 2025; näistä 12 myös vuosikateraja

Inkoo, Kaavi, Kaskinen, Laihia, Merijärvi, Mynämäki, Myrskylä, Polvijärvi, Pukkila, Pyhäjärvi, Ulvila, Utsjoki

Laskettu Valtiokonttorin avoimesta konsernitilinpäätösdatasta. Vuosikate on laskettu ilman harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen oikaisua, eikä vuokravastuita ja veroprosenttikriteeriä ole mukana. Tämä ei ole virallinen arvio: arviointimenettelyn raja arvot laskee Valtiokonttori, ja arviointiryhmän jäsenet nimeävät valtiovarainministeriö ja kunta.

Alijäämäkriteerit

Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää kuntalain 110 §:n määräajassa, eli enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta.

Lisäksi menettely voidaan käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa.

Tunnuslukujen raja arvot

Menettely voidaan käynnistää myös, jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja arvot: 1) konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia; 2) tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti; 3) asukasta kohden laskettu konsernin lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien keskiarvon vähintään 50 prosentilla; 4) konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8.

Laskennallinen lainanhoitokate lasketaan niin, että konsernin vuosikatteeseen lisätään korkokulut ja summa jaetaan korkokulujen ja laskennallisten lainanlyhennysten summalla. Laskennalliset lainanlyhennykset ovat konsernitaseen lainamäärä jaettuna kahdeksalla. Raja arvot lasketaan vuosittain Valtiokonttorin konsernitilinpäätöstietojen ja kuntien vahvistamien tuloveroprosenttien perusteella.

Mitä menettelyssä tapahtuu

Selvityksen tekee arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden kunta. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Valtuusto käsittelee ehdotukset ja saattaa päätöksensä valtiovarainministeriön tietoon.

Usein kysyttyä

Mitä arviointimenettelyssä selvitetään?

Kuntalain 118 §:n mukaan kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut, jos menettelyn edellytykset täyttyvät. Selvityksen tekee arviointiryhmä.

Onko tämän sivuston lista virallinen kriisikuntalista?

Ei. Alla oleva laskelma näyttää vain konsernin kertyneen alijäämän per asukas Valtiokonttorin avoimesta datasta. Arviointimenettelyn edellytykset arvioidaan virallisesti valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin laskemilla tiedoilla.

Lähteet

Lisää oppaita